Kaksi vuotta takana, kaksi jäljellä

Kesäkuussa AHEAD-hankkeen kumppanit kokoontuivat Funchalissa kolmanteen yleiskokoukseen, joka merkitsi hankkeen nelivuotisen keston tarkalleen puoliväliä. Mitään dramaattista ei tapahtunut. Osallistujat esittelivät työpakettien tilannekatsaukset, Funchalin apulaiskaupunginjohtaja piti lyhyen puheen kaupungin sähköistämissuunnitelmista, ja ryhmä kävi katsomassa AHEAD-hankkeen avustuksella kaupungin keskustaan asennettuja latauspisteitä. Juuri tällaiselta näyttää tutkimushanke, kun se etenee suunnitelmien mukaisesti.

 

Lyhyt kertaus niille, jotka eivät ehtineet seurata alkuun. AHEAD on lyhenne sanoista ”AI-informed Holistic Electric Vehicles Integration Approaches for Distribution Grids”, ja se on Politecnico di Milanon koordinoima Horizon Europe -hanke. Hanke toteutetaan rahoitussopimuksen puitteissa kesäkuusta 2024 toukokuuhun 2028, ja sen kokonaiskustannukset ovat 12,8 miljoonaa euroa. Konsortioon kuuluu 21 kumppania yhdeksästä Euroopan maasta sekä viisi liitännäiskumppania: yliopistoja, jakeluverkon operaattoreita, pikalatauslaitteiden valmistaja Kempower, latausohjelmistoyritys Spirii sekä yksi kotilatausasemien valmistaja. Viimeksi mainittu olemme me.

Testialue, jolla sähköä on tarkoituksella rajoitettu

Pohjoismainen esittelykohde sijaitsee DTU:n Risøn kampuksella Roskilden ulkopuolella, ja sen keskeinen piirre on tarkoituksellinen kapasiteetin vaje. Alueella on useiden valmistajien vaihtovirtalatureita, joiden yhteenlaskettu nimelliskapasiteetti on 132 kW, ja niitä syötetään 43 kW:n nimellistehoisella verkkoliitännällä. Alueella on myös 30 kW:n solar aurinkopaneelijärjestelmä ja 22 kW:n tuuliturbiini. Latureita on kolme kertaa enemmän kuin verkkoon liitäntäkapasiteettia, ja tehtävänä on saada järjestelmä toimimaan dynaamisen kuormituksen tasapainottamisen ja koordinoidun ohjauksen avulla eri tuotemerkkien välillä, joita ei ole koskaan suunniteltu toimimaan yhdessä.

 

Juuri tuo viimeinen kohta kiinnostaa meitä. Yhteentoimivuutta on helppo väittää tuoteselosteessa, mutta huomattavasti vaikeampaa osoittaa käytännössä, kun laite on kytketty jonkun toisen laitteiston viereen samalle rajoitetulle syöttöjohdolle.

 

Toinen pohjoismainen laitos on rakenteilla maaseudun risteykseen Roskilden kunnassa; siinä noudatetaan samaa 43 kW:n rajoitusta, mutta tavoitteet ovat huomattavasti kunnianhimoisemmat. Laitoksessa on noin 150 kW:n ja 325 kWh:n akustojärjestelmä sekä 20 kWp:n aurinkosähköjärjestelmä ( solar), jotka mahdollistavat 150 kW:n pikalatauksen liitännästä, joka ei muuten pystyisi support siihen. Kempower valvoo laitosta Chargeye-järjestelmän avulla, ja huoltotoiminnot hoidetaan yhdessä DTU:n kanssa.

Mitä teemme siinä

amina toimittaa latausasemia asennettavaksi tanskalaisiin kohteisiin, jotta voidaan testata toimintoja, joita ei vielä ole otettu käyttöön tavallisessa kaupallisessa käytössä. Toimintapäällikkömme Ole Martin Dahl johtaa työtä meidän puoleltamme.

 

Ajan käytölle asettamamme ehto ei ole muuttunut alusta lähtien: hankkeen on katsottava puhtaasti teknisten seikkojen yli ja keskityttävä kaupalliseen arvoon sekä liiketoimintamalleihin, jotka voisivat support edistää sähköautojen suurempaa markkinaosuutta maissa, joiden sähköverkot ovat heikompia kuin Norjan. Tämä varaus on tärkeä. Lukuisat tutkimushankkeet tuottavat erinomaisia artikkeleita, mutta eivät mitään, mitä verkko-operaattori voisi tosiasiassa ostaa.

 

Syy siihen, että olemme tässä huoneessa, on puhelu, joka kulki epätavallisella reitillä. Olimme seuranneet DTU:n sähköisen liikkuvuuden tutkimusta jo vuosia, otimme yhteyttä vuonna 2024 tietyn teknisen idean kanssa ja meidät kutsuttiin konsortioon ainoana kotilatausasemia valmistavana osallistujana. Otimme mukaan Norjan sähköautoyhdistyksen ja Lyse-yhtiön, jotta saimme hyötyä heidän kokemuksestaan Norjan markkinoilla. Innovasjon Norge myönsi samana vuonna 14,5 miljoonaa kruunua ympäristöteknologiaohjelmansa kautta juuri tällaiseen toimintaan: latausasemiin, jotka on rakennettu kommunikoimaan sähköverkon kanssa ja toimimaan varakapasiteettina sähkökatkojen aikana.

Toimimalla resurssina eikä pullonkaulana latausasemat voivat auttaa parantamaan nykyisen sähköverkon tehokkuutta.
Fredrik Lima, toimitusjohtaja ja yksi aminan perustajista

Kaksisuuntainen ketju

Meidän näkökulmastamme katsottuna viime vuoden merkittävin kehitysaskel oli se, että AHEAD liittyi V2X-klusteriin kesäkuussa 2025. Klusteri yhdistää kahdeksan ”Horizon Europe” -hanketta, joissa kehitetään ajoneuvojen ja kaiken välistä viestintää (V2X) koskevaa teknologiaa. Hankkeisiin liittyy yli 80 miljoonan euron EU-rahoitus sekä demonstraatiokohteita 20:ssä Euroopan maassa.

 

Marraskuussa se järjesti V2G Leaders Europe -tapahtumassa istunnon, jossa käsiteltiin kaksisuuntaisen lataamisen käytännön esteitä; AHEAD-organisaatiota edusti tilaisuudessa Lisa Calearo. Puhujat luettelivat esteiksi varsin arkisia asioita: ajoneuvovalmistajien yhteensopivuus, yhteentoimivuus ja standardointi, tietojen laatu ja tietosuoja, kyberturvallisuus sekä hankala kysymys siitä, voiko kukaan vielä laatia liiketoimintasuunnitelmaa. Kannattaa lukea, jos sinulle on kerrottu, että V2G on jo ratkaistu ongelma.

Kaksisuuntaisen lataamisen nykytilanne

Nainen lataa sähköautoa asuinrakennuksen autotallissa Amina-seinälaturilla, joka on yksinkertainen ja luotettava kotilatausratkaisu jokapäiväiseen käyttöön.

2026 – 14.01

– Kaksisuuntainen lataus, tekniikka

Kaksisuuntaisen sähköautojen lataamisen selitys: V2G, V2H ja ISO 15118-20

Lue opas

Mitä seuraavien kahden vuoden aikana pitäisi saada aikaan

Kaikkien odottama tulos on simulointityökalu: malli, joka ennustaa, mihin latausasemat tulisi sijoittaa, käyttäen yhtä kerrosta niiden sijaintipaikkojen määrittämiseen, joissa ihmiset niitä tarvitsevat, ja toista kerrosta niiden sijaintipaikkojen määrittämiseen, joihin sähköverkko pystyy niitä syöttämään. Sen pohjalta kehitetyt älykkäät latausalgoritmit testataan seitsemällä esittelypaikalla Tanskassa, Italiassa, Sloveniassa ja Portugalissa sekä henkilöautoissa että raskaissa ajoneuvoissa, ja Funchalin satamassa sähkö- ja hybridiveneissä. Mukana on myös kyberturvallisuusosa, jossa simuloidaan latausasemiin kohdistuvia hyökkäyksiä, jotta voidaan selvittää, miten niitä tulisi suojata.

 

Mistäkään näistä ei ole vielä saatu julkaistavia tuloksia, joita voisimme toistaa. Risøn koealue on toiminnassa, Tanskan maaseutualueen koealue on käynnistymässä, ja hankkeen uutiskirje ilmestyy pian. Kun on saatu tietoja, joista kannattaa kirjoittaa, kerromme niistä täällä.